Ajankohtaista
Artikkeli

Edustava näyte on luotettavan päätöksen perusta

GasWise, Kiertokaksikko Oy laajentaa palvelujaan ympäristönäytteenottoon

Kai Sormunen

Kairauskone ja syvyysväleittäin otetut maaperänäytteet sinisellä pressulla.
Kairausnäytteet syvyysväleittäin. Aistinvarainen arvio kirjataan jo kentällä.

Kuvitellaan tilanne: biokaasulaitoksen mädätysjäännös toimitetaan viljelijälle lannoitevalmisteenä. Tuoteselosteessa ilmoitetut typpi- ja fosforipitoisuudet ovat viljelijälle arvot, jonka perusteella hän mitoittaa lannoituksensa.

Erän näyte otettiin kuitenkin huolimattomasti, eikä se kuvannut koko erää. Pellolle päättyy väärä määrä ravinteita, josta voi seurata haittaa esim. tuotteen maineelle tai liiallista ympäristökuormitusta. Laboratorio teki työnsä moitteettomasti. Virhe syntyi jo näytteenotossa.

Laboratorioanalyysi voi olla huipputarkka, mutta tulos on aina vain niin hyvä kuin näyte, josta se on tehty. Jos näyte ei edusta tutkittavaa maaperää, jätettä tai vettä, mikään analytiikka ei korjaa virhettä jälkikäteen. Silloin esimerkiksi tuotteen laatu, kunnostuksen laajuus, kasvualustan ominaisuudet, kaatopaikkakelpoisuus tai lupaehtojen täyttyminen arvioidaan väärien tietojen pohjalta – ja lasku tulee maksettavaksi myöhemmin.

Olen suorittanut hyväksytysti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) ympäristönäytteenottokoulutuksen Certi-tentit kahdelta erikoistumisalueelta:

  • Maaperä- ja jäteympäristöt (yleisosio, maaperä, jätteet sekä haihtuvat yhdisteet maaperässä ja jätteissä)
  • Vesien näytteenotto ja mittaus (yleisosio, pintavedet ja sedimentti, jäte-, prosessi- ja hulevedet sekä pohjavesi)

Lisäksi minulla on yli 20 vuoden kokemus biokaasu- ja kaatopaikkakaasujen mittauksista ja niiden näytteenotoista. Näiden pohjalta tarjoan ympäristö- ja prosessinäytteenottopalveluita, jossa koko ketju on hallussa suunnittelusta tulosten raportointiin.

1. Kaikki alkaa suunnittelusta

Hyvä näytteenotto alkaa kysymyksestä miksi, mikä on tavoite. Selvitetäänkö esim. pilaantuneisuuden laajuutta, kasvualustan lannoitustarvetta, tarkkaillaanko pohjaveden laatua vai varmistetaanko tuotantoprosessin toimintaa? Tarkoitus määrää vaatimustason, ja vaatimustaso määrää näytteiden määrän ja näytepisteet, tutkittavat parametrit ja menetelmät.

Tutkimussuunnitelmaa laadittaessa arvioidaan myös, voidaanko suunnitelma toteuttaa maastossa. Esteet, kuten kivet, kaapelit ja putkilinjat, kannattaa ottaa huomioon jo esiselvityksessä, eikä vasta kairan osuessa niihin.

2. Edustava menetelmä tutkittavan kohteen mukaan

Maaperä ja jätteet ovat usein hyvin heterogeenisiä. Suurilla kappaleilla pitää olla yhtä hyvä mahdollisuus päätyä näytteeseen kuin hienoaineksella. Siksi kalusto valitaan partikkelikoon, maalajin, näytesyvyyden ja tutkittavien aineiden mukaan:

Kasvualustan näytteenottoa golfkentän nurmella, näytteenotin ja näyteastiat maassa.
Golfkentän kasvualustan näytteenotto. Kasvualustan ominaisuudet ja kerrosrakenne vaikuttavat suoraan nurmen kasvuun.
  • Koekuopat sopivat kerrosrakenteen ja pilaantuneisuuden selvittämiseen pintakerroksista.
  • Kairat valitaan tutkimuksen tavoitteen mukaan sekä sen mukaan, tarvitaanko häiriintynyt vai häiriintymätön näyte. Häiriintymättömien näytteiden oton menetelmät ovat lähtökohtaisesti hyvin rajatut. Kullakin partikkelilla tulisi olla lähtökohtaisesti samanlaiset edellytykset tulla valituksi kairanäytteeseen.
  • Haihtuvat yhdisteet vaativat menetelmän, jossa vältetään häiriintymistä ja haihtuvien komponenttien hävikkiä.
  • Pohjavesinäytteissä edustavuuteen vaikuttaa, otetaanko näyte pumppaamalla vai näytteenottimella. Kun havaintoputki on huuhdeltu riittävästi, pumppaamalla saadaan sekoittunut näyte, joka kuvaa pohjaveden keskimääräistä vedenlaatua myös kerrostuneessa putkessa. Vettä kevyemmät haitta-aineet, kuten öljyt, kerääntyvät kuitenkin vedenpinnan päälle. Ne voivat laimentua pumpattuun näytteeseen niin, että niiden pitoisuus jää todellista pienemmäksi. Näytteenottimella näyte voidaan ottaa pelkästään pintakerroksesta, jolloin nämä yhdisteet saadaan esiin.
  • Kaasumittauksissa on otettava huomioon kunkin näytteenottokohteen erityispiirteet ja ilmakehän ilman laimennusvaikutus, sääolosuhteiden vaikutukset ja myös routaantuminen voi vaikuttaa maastossa kaasujen kulkeutumiseen. Nämä tekijät vaikuttavat suoraan siihen, mitä huokoskaasu- tai päästömittaus kertoo.
Pohjavesinäytteen ottaminen havaintoputkesta polttomoottorikäyttöisellä pumpulla maastossa.
Pohjavesinäytteenotto havaintoputkesta polttomoottorikäyttöisellä pumpulla.

3. Laboratorionäyte valmistellaan huolella jo kentällä

Kentällä tehdään työ, jota laboratorio ei voi korjata. Tarvittaessa näyte homogenisoidaan, ylimääräiset kivet ja roskat poistetaan, ja materiaalinäytteet voidaan tarvittaessa seuloa ja lajitella fraktioihin. Näyteastia, näytteenotin ja säilöntä valitaan analyysin mukaan, esimerkiksi metallinäytteitä ei oteta metallilusikalla. Näytteet kuljetetaan ja säilytetään oikein ja toimitetaan laboratorioon nopeasti.

Suotovesinäytteen suodatus ja säilöntä näytepulloihin kentällä.
Suotovesinäyte suodatetaan ja säilötään kentällä analyysin vaatimusten mukaan.

Yhtä tärkeää on dokumentointi. Kuoppakortit, havaintolomakkeet, valokuvat, sijaintitiedot ja poikkeamat kirjataan näytteenottopöytäkirjaan. Pienet puutteet kalustossa tai korvaavat näytepisteet ovat usein hyväksyttäviä, kunhan ne kirjataan ja huomioidaan tulosten tarkastelussa. Kirjaamaton poikkeama sen sijaan heikentää koko tutkimuksen luotettavuutta.

4. Toimintaketju on yhtä vahva kuin heikoin lenkkinsä

Ympäristötutkimus on ketju: tutkimussuunnitelma, kenttätyö, näytteiden käsittely, kuljetus, analyysi, tulkinta ja raportointi. Sama ketju voi toistua useaan kertaan: esim. tuotteen ominaisuuksien valvonnassa, riskinarvioinnin lisänäytteissä, kunnostusta ohjaavissa jäännöspitoisuusnäytteissä, kaatopaikkakelpoisuusnäytteissä ja jälkitarkkailussa. Kun näytteenottaja tuntee koko ketjun, vaiheet tukevat toisiaan eikä tietoa katoa siirtymissä.

5. Tulokset ovat lukuja vasta, kun ne on tulkittu

Analyysitulos ei yksin kerro, mitä pitää tehdä. Kenttämittaukset, kuten PID, XRF ja kannettavat kaasuanalysaattorit, antavat nopeaa ja suuntaa antavaa tietoa, mutta ne mittaavat eri asioita kuin laboratorio. Kenttätulos ilmoitetaan yleensä kostean näytteen painoa kohden, laboratoriotulos kuivapainoa kohden. Siksi kenttämittauksia varmennetaan laboratorioanalyyseillä.

Tulosten merkitystä arvioidaan suhteessa näytteenoton olosuhteisiin, kohteen historiaan, viitearvoihin ja tutkimuksen tavoitteeseen. Esimerkiksi kaatopaikan pintarakenteen läpi purkautuva kaasu ei aina näy metaanina, jos metaani hapettuu rakenteessa. Silloin myös hiilidioksidi kertoo olennaista. Juuri tähän tarvitaan analyyttistä otetta ja kokemusta.

Mitä tarjoamme

  • Maaperä- ja materiaalinäytteenotto (koekuopat, kairaukset, jätetäytöt, kasat ja kuormat)
  • Pohja- ja pintavesien, sedimenttien sekä jäte-, prosessi- ja hulevesien näytteenotto
  • Kaasu-, huokoskaasu- ja päästömittaukset
  • Tutkimussuunnitelmat sekä tulosten tulkinta ja raportointi

Oikein suunniteltu, edustavasti otettu ja huolellisesti käsitelty näyte voi kertoa paljon koko alueen tilasta. Ota yhteyttä, niin suunnitellaan teidän kohteeseenne sopiva näytteenotto ja raportointi.

Julkaistu 11.11.2026 · Kirjoittaja Kai Sormunen